Niin... Nyt on ollut paljon mielessä kehon rentouden lisäksi, myös mielen rentous. Moni lukija on jo varmaan ymmärtänyt, että olen aika suorituskeskeinen ja vakava ratsastaja. Pitkällisen itsetutkiskelun ja pohdiskelun jälkeen, olen vähitellen tullut siihen tulokseen, että rento mieli on ratsastajan paras työkalu!
Edellisella ratsastustunnilla sain kanavoitua jännitystä oikeaan suuntaan: halusin näyttää itselleni, mitä olen saanut aikaiseksi. Allani oli osaava hieno hevonen, joka ei mielestäni kuitenkaan anna mitään ilmaiseksi.
Alkutunnista opettaja pisti minut kertaheitolla järjestykseen ja sainpahan pidettyä aika monet asiat paketissa saman aikaisesti koko puolentoista tunnin ajan!
Tunti oli ihanan rankka niin minulle, kuin hevosellekin!!! Kun hevonen tuntui hyvältä ja rennolta alla, oli mahtavaa työskennellä yhdessä. Tällä kerralla tapahtui juuri se, mitä olen pitkään odottanutkin: kun hevonen kantaa itsensä rennosti hyvällä motivaatiolla, voi alkaa vähitellen tehdä hienosäätöä. Esimerkiksi ulkotakajalan aktiivisuuden lisääminen, askellajin selkeä pidentäminen ja lyhentäminen, sekä taivutukset ja yleensäkin rennon eteenalas -työskentelyn säilyttäminen. http://www.tuirekaimio.com/hevosenkanssa/lisa/eteenalas.html
Edelleenkin opettaja piti huolta käsieni rentoudesta, joka oli todella hyvä juttu. Eteenalas työskentely ei oikeastaan edes onnistu, jos käsi on kova tai nykivä. Tasainen hiljainen käsi omalla paikallaan ja hyvällä paikalla toisiinsa nähden, yksinkertaisesti aiheuttaa sellaisen rennon kaulan ja pään asennon! Käytiin läpi myöskin hevosen kaulan anatomiaa ja sitä, mistä tietää missä hevosella on hyvä työskentely-muoto. Omallani se oli selkeästi vielä juuri sielä alhaalla, jossa se jaksoikin kantaa itsensä hienosti!
Nyt viimeinkin sain sen laukan rullaamaan. Ymmärsin tosissaan sen, miten ne istuinluut sinne satulaan kuuluu laittaa. Oli kiva huomata, miten askeleen pituutta pystyi säädellä ihan pelkästään istuinluiden liikkeillä. Hoksasin, että ulkoistuinluu kuuluu olla siellä satulassa, jotta painopiste pysyy ulkona, eikä ala itse kaatua sisään (koska silloin hevonenkin kallistuu). Sisäistuinluu pyörii laukan tahdissa, ja säätelee askeleen pituutta yhdessä pohkeen kanssa. OHJILLA EI TARVINNUT TEHDÄ OIKEASTAAN MITÄÄN!!! :D Voi terve, mitä hehkutusta....
Tää nyt kuulostaa varmaan niin ällöttävältä ruusuilla tanssimiselta, mutta tämän hevosen kanssa mieli toimii yhteen. Ehkä tämä hevonen on mun yksi Soulmate <3 No mutta, joo... Kuitenkin pointtina oli siis se, että kun pystyy kanavoida energian oikeaan suuntaan ja pitää mielen avoimen rentona, asiat rullaa! Ja silloin myös ne opitut asiat pääsee ulos. Kiitos ja kumarrus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti