Maastakäsittelyä. Ihmeellinen tapa pitää samalla hauskaa ja luoda suhdetta hevoseen. Oikeastaan kaikista parasta siinä on se, että näkee hevosen nauttivan. En mä ainakaan saa omalla ratsastuksella aikaiseksi sitä, että voisin rehellisesti sanoa hevosen nauttivan siitä mitä tehdään. Ainakaan Maisun kanssa. :D
Tuossa kun se juoksee ja ravaa kevyillä askelilla, ei siinä voi muuta kuin itsekin hymyillä. Jotain siinä hetkessä on. Sitä ei pysty selittämään. Voisiko sitä sanoa vaikkapa siinä hetkessä elämiseksi?
Maisu on aina ihan mukana, kun se pääsee ilman liinoja tai satuloita, tai mua selässä kentälle. Näyttäähän se vähän hauskalle, kun en kiipeäkkään seläkään vaan juoksen kentällä yhdessä ponin kanssa :D mutta ei voi väittää, etteikö siinäkin kuntoon pääsisi. Ja sitäpaitsi, se on kivaa. :)
Kävin mä vähän selässäkin, mutta oli meillä paljon mukavanpaa maastakäsin.
Tässä teille laukkaa :D
Lopuksi päästin ponin vielä rehaamaan.
 |
| Hieno poni <3 |
Tästä tulee kyllä ihan tapa. Se vaan on niin kivaa! Suosittelen kaikille. Tässä vielä linkki http://www.equineemotion.fi/. Näille naisille vähän kiitosta. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti